Vehnäterrieri

Rotumääritelmä

(kopioitu rotujärjestön sivulta www.kerryvehna.net ),  jossa myös tarkempaa tietoa rodusta.


 VEHNÄTERRIERI (IRISH SOFT COATED WHEATEN TERRIER)


Alkuperämaa: Irlanti

KÄYTTÖTARKOITUS: Pientilallisilla oli tapana käyttää vehnäterriereitä vahinkoeläinten tappamiseen tai apuna tilan töissä. Rotua käytettiin pitkään vaikeassa työssä mäyrien ja saukkojen metsästyksessä.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Vehnäterrierin historia on jokseenkin hämärän peitossa johtuen sen sukulaisuudesta muihin irlantilaisiin terrierirotuihin; vehnäterrieri on mahdollisesti vanhin näistä neljästä. "Pehmeäkarvaisista" koirista on olemassa kirjallisia mainintoja, joiden perusteella voidaan olettaa rodun olleen olemassa jo ainakin 200 vuotta. Niukoista todisteista huolimatta nykyisen irlanninterrierin ja vehnäterrierin sukulaisuus näyttää olleen tulosta harkituista jalostuskokeiluista. Vaatimattoman veh-näterrierin tausta lienee siis melko kirjava. Rodun pitkästä historiasta huolimatta Irlannin Kennelklubi hyväksyi sen virallisesti vasta vuonna 1937. Siitä lähtien rodun suosio on tasaisesti kasvanut, ja rotu on nykyisin hyvin tunnettu kautta maailman.

YLEISVAIKUTELMA: Kestävä ja toimelias. Lyhytrunkoinen ja hyvärakenteinen koira, joka antaa voimakkaan vaikutelman. Ei liian korkea- eikä liian matalaraajainen.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Eloisa, aktiivinen ja hyväluonteinen. Omistajiinsa erittäin kiintyvä ja uskollinen. Hyvin älykäs. Luotettava ja uskollinen ystävä, joka on puolustustahtoinen olematta hyökkäävä.

PÄÄ: Kokonaisuudessaan voimakas, mutta ei karkea. Pitkä ja oikeassa suhteessa run-koon. Karvapeite on päässä saman väristä kuin rungossa.

KALLO-OSA: Korvien välistä tasainen ja suora, ei liian leveä.

OTSAPENGER: Selvä.

KIRSU: Hyvin kehittynyt ja väriltään musta.

KUONO-OSA: Ei saa olla kalloa pitempi.

LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat vahvat ja tehokkaat, hampaat suuret ja tasaisessa rivissä. Leikkaava tai tasapurenta, ei ala- eikä yläpurenta.

POSKET: Poskiluut eivät ole ulkonevat.

SILMÄT: Tummat tai tumman pähkinänruskeat. Eivät liian suuret, eivätkä ulkonevat, oikein sijoittuneet.

KORVAT: Pienet tai keskikokoiset, kallon korkeudelta eteenpäin taittuneet. Tumma sävy korvan aluskarvassa on sallittua, jopa tavallista, ja sitä peittää vaaleampi vehnän-värinen peitinkarva. Korvat ovat koiran ainoa kohta, jossa aluskarvaa sallitaan. Ruusu-korvat tai liian kevyet korvat ovat virheelliset.

KAULA: Kohtalaisen pitkä ja voimakas, ei löysää kaulanahkaa.

RUNKO: Ei liian pitkä. Etäisyys säästä hännäntyveen on suunnilleen sama kuin säkä-korkeus.

YLÄLINJA: Suora.

SELKÄ: Vahva ja suora.

LANNE: Lyhyt ja voimakas.

RINTAKEHÄ: Syvä; kylkiluut ovat selvästi kaareutuneet.

HÄNTÄ: Ylös kiinnittynyt, ei liian paksu; pystyasentoinen, typistetty häntä ei saa koskaan kaartua selän päälle. Typistetään kolmasosa pituudesta; hännän tulee kuiten-kin olla suhteessa kokonaisuuteen. (Huom.  Suomessa typistyskielto.) Typistämätön häntä sallitaan.

RAAJAT

ETURAAJAT : Eturaajat ovat joka puolelta katsottuna täysin suorat. Ne ovat voimakasluustoiset ja lihaksikkaat.

LAVAT: Kuivat, viistot ja lihaksikkaat.

KÄPÄLÄT: Pienet ja tiiviit. Kynnet ovat mieluiten mustat, mutta muutkin tummat värit ovat sallittuja.

TAKARAAJATYLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat hyvin kehittyneet ja voimakaslihaksiset.

REIDET: Vahvat ja lihaksikkaat.

POLVET: Kulmautuneet.

KINTEREET: Matalat, eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset.

VÄLIJALAT: Kannukset tulee poistaa. KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.